Kummajaista ei pakkanen pelota

Lunta ja pakkasta, vähän tai paljon, Kumma ulkoilee innolla ja vauhdilla aina vaan! Pikkuhurrikaanit ovat sen sijaan viettäneet koko viikon sisällä takapihan pikapissoja lukuunottamatta. Itseäni tämä kylmyys inhottaa ja ahdistaa, mutta Kummajainen saa hyvälle tuulelle vilistäessään vauhdilla halki kinosten ja hankien. Menoa ei haittaa lumipaakut tassuissa, ne huomataan vasta kotiin tultaessa.

Takki on ollut päällä vaan kisoissa. Kumma ei tykkää siitä ja mä saan ihan riittävästi pukea italiaanoja :)

Lenkeillä treenataan aina jotain pientä, kontaktia, luoksetuloa, ja nyt uusimpana maahanmenoa etäisyydellä. Se on alkanut sujumaan kivasti, ja lelu lentää palkaksi. Välillä palataan perusperusperusjuttuihin, kuten eilen hihnassa vetämättä kävelyyn...

HAUn treenit jäi väliin pakkasen takia. Omalla vuorolla tehtiin hyppytekniikkaa, joka menikin tosi hienosti. Taipumista vauhdista, yhdistettynä perussarjaan ja putkeen. Oltiin myös Timo Liuhdon treeneissä, josta tuli taas paljon pohdittavaa ja työstettävää. Tehtiin ekaa kertaa jaakotusta ja backlappia. Jaakotus ei ole mun juttu, se on liian ristiriitainen oman ohjausajatteluni kanssa. Backlap taas tarjoaa selkeää hyötyä tietyissä ratatilanteissa, joten sitä voisi lähteä viemään eteenpäin. Treeneissä tuli muutama tosi hyvä onnistuminen, mutta lopussa oma keskittyminen herpaantui ja tuli turhaa häsläystä. Kumma myös väsähti, mutta täytyy silti antaa pisteet kaverille, kun jaksoi tehdä toistoja mun opiskellessa uusia ohjauksia. Mikä olikaan vasen jalka, mikä oikea ja mihin suuntaan piti liikkua... Kun vielä lisätään pieni (terve?) ennakkoluulo uusia ohjauksia kohtaan, niin minä olen todellakin se rajoittava tekijä tämän tyyppisissä harjoituksissa :)

Toka kisa - eka tulos

Herätyskellon soidessa aikaisin vapaapäivänä ja pakkasen ollessa parissakymmenessä mietitytti hiukan tämän harrastuksen mielekkyys. Ajatus lämpimästä hallista auttoi huomattavasti ja päästiin ajoissa paikalle Lohjan Showlink-halliin. Rata-alue oli pitkä ja kapea, mutta pohja tuntui hyvältä. Tuomarina oli Anne Viitanen. Jälleen ihan uusi paikka meille molemmille.

Hyppyrata
Kumma oli aika täpinöissä ennen rataa, vaikuttaa siltä että kisatilanne alkaa nostamaan kierroksia :) Alun hypyt sujuivat ok, tosin valssi oli myöhässä ja kaarteet menivät turhan pitkiksi. Kepeille helppo suora sisäänmeno, hyvin sujui ja pujottelussa hyvä vauhti ja rytmi. Seuraavasta aidasta meni ohi, kun ohjasin huolimattomasti ja menin jo kohti seuraavana ollutta muuria. Hölmö turha moka. Takaaleikkaus hyvin ja siitä irtoaminen putkeen. Taas valssi myöhässä ja kaarretta. Toisaalta vaikutti myös kaverin kierrokset, menohaluja oli kovasti, eikä tsekkaillut ohjeitani ihan tavalliseen tapaan. Pituus - pussi - ja sitten Kumma olikin jo kaukana ja seuraavalta aidalta tuli HYL. Ei kannattaisi jäädä vauhtisuoralla varmistelemaan, vaan mennä jo... Tässä olisi myös jokin muu ohjaus toiminut paremmin. Yhteenvetona tämä rata oli hiukan sähellystä. Rimat 55cm, ja kaikki pysyivät ylhäällä.

Agirata
Alun hyppykiemurat sujuivat nyt paremmin. A:lla hyvät kontaktit molemmin puolin. Kepit taas sujuvat ja vauhdikkaat. Nyt ohjasin huolella pujottelut jälkeisen aidan, oli ihan tai melkein samassa paikassa. Siitä keinulle, jossa mielestäni aavistus epäröintiä, mutta meni kuitenkin hyvin. Putken jälkeen hyppykaari, jossa hyvä vauhti. Muurilta tiukka käännös pituudelle ja siitä suoraan puomille. Hyvä ylösmenokontakti ja sitten Kummalle iski epävarmuus. Onko tämä keinu vai puomi? Olin jo kaukana edellä, joten K ratkaisi asian hyppäämällä alas. Otettiin puomi uudelleen, ylösmenoramppi oli tosi hidas ja sitten vauhti parani. Loppusuora vauhdilla. Tuloksena vitonen, paljon aikaa, mutta sijoituttiin silti neljänneksi. Edistystä, eka tulos! Yhteenvetona tämä rata oli hyvä paketti, yhteys ja flow säilyi koko ajan (puomia lukuunottamatta). Olin hirmu tyytyväinen kontakteihin niin ylös- kuin alasmenoihin :) Hyppääminen näytti hyvältä, rimat oli taas 55cm ja kaikki pysyivät.

En saanut ratoja videolle, toivottavasti ensi kerralla. Analyysi on aika puutteellista ilman videota, niin paljon jää kuitenkin huomaamatta, etenkin omasta ohjauksesta. Keinun ja puomin sekoittamista ja erottelua jatketaan, ja keinulle yhä lisää intoa ja varmuutta. Ehdottomasti kannatti taas käydä kokeilemassa ja ihmettelemässä. Kumma on upea kisakamu! Seuraavaksi Masalaan kahdelle agiradalle.

Kylmyys pitää huolen etteivät italiaanot pääse ulos tuulettumaan. Neeo saa etsiä sapuskansa puuhapalloista tai piiloista. Hopun kanssa on helppoa, raksut voi ripotella lattialle ja se tyytyväisenä nuuhkii ne yksi toisensa jälkeen.

Kumma fyssarilla

Kummajainen kävi torstaina fyssarilla. Tässä kommentteja:

Liikkuu ja taipuu hyvin. Seistessä symmetrinen, rangan jousto ok, syvät lihakset saisivat aktivoitua paremmin takaosassa. Lihaskireyksiä lievästi lannerangan molemmin puolin (treenattiin saman päivän aamuna). Nivelten liikkuvuuden normaalit.

Saatiin uusia jumppaohjeita, enemmän takaosaa kehittäviä.

Ekat kisat!

En muistanutkaan miten hauskaa kisaaminen on! Tänään oli eka startti Kumman kanssa Ojangon uudessa hallissa Kari Jalosen hyppyradalla. Olen hurjan ylpeä nuoresta hurrikaanistani, joka uudessa paikassa ja uudessa tilanteessa oli ihan supermakea. Ja itselleni annan pisteet kahdesta asiasta, muistin radan ja mokan jälkeen jatkoin rataa hyvällä fiiliksellä.

Moka oli yhtäkuin kolmas este väärään suuntaan, Kumma tuli esteiden välistä, kun en ohjannut kunnolla. Mikälie oikosulku. Sen jälkeen putki syötti väärälle linjalle muuriin nähden, ja K meni muurin ohi. Väärä ohjausvalinta minulta. En jäänyt korjailemaan, vaan jatkettiin eteenpäin.

Loppurata menikin tosi kivasti! K irtosi hyvin suoralla vikalle hypylle ja pääsin putkelle valssaamaan. Ennen pujottelua K kääntyi ensin väärään suuntaan aidalta, mutta korjasi heti ja teki hyvän sisäänmenon. Leikkasin takaa, jotta pääsin ohjaamaan renkaalle ja hyvin Kumma hoiti pujottelun. Rengas oli sujuva, samoin kaksi vikaa aitaa, joille haki hyvin itse linjan. Kaikki rimat pysyivät. Video oli tarkoitus saada todistusaineistoksi, mutta kamera ei tallentanutkaan mitään :(

Kisakärpänen iski entistä pahemmin, viikon päästä uudelleen! (kyllähän nyt viikossa saa A:n ylösmenon opetettua, hehe...)

Kotona vanhushurrikaaneilla on ollut energiapurkauksia, hirmuista hösellystä, huomion hakua, leikki-intoa, ja mönkimistä. Mukavaa nähdä ne niin pirteinä ja pöpöistä toipuneena. Pikkupakkasilla ulkoilu on maistunut kaikille, Hoppukin sinnikkäästi tepastelee upottavilla poluilla.

Hoppu 13v

Harmaa hurrikaani Hoppu saavutti tänään hienon 13 vuoden iän. Sääkin suosi ja päästiin pari päivän tauon jälkeen synttärilenkille vilukissojen kanssa. Pehmeää lunta, tyyni sää, pari astetta pakkasta, ja italiaanotkin olivat hurjan tyytyväisiä. Neeo alkoi jo käydä aika kierroksilla sisällä nyhjöttämisestä, joten nyt senkin pääkoppa on nollattu.

En ole juurikaan nappaillut hurrikaaneista kuvia viime kuukausina, mutta tässä muutama lokakuinen otos auringonpalvoja-Hopusta. Puruluitakin papparainen vielä kaluaa, vaikka hammaskalusto on aika harva.

Kummajainen sai eilen kisakirjan. Korkeudeksi mitattiin 56,5cm, iso jätkä. Eka startti lähestyy kovaa vauhtia. Velipoika-Tino tulee samaan kisaan, hauskaa!

HAUn treeneissä oli pujotteluteema, ja olin oikein tyytyväinen sisäänmenoihin ja pujotteluun. Takaaleikkaukset onnistuvat hyvin, mutta valssi ennen ja jälkeen keppien on jäänyt aika vähälle treenille. Harjoituksessa oli mukana muuri, joka meni oikein hyvin. Okserilla oli vähän epävarmuutta, eli sitä useammin mukaan radalle. Keinua tehtiin kolme toistoa, jotka menivät hyvin. Olisin halunnut tehdä puomia heti perään nähdäkseni tuleeko keinusta vielä epävarmuutta puomille, mutta sitä ei ehditty.

Hyvät treenit

Aamulla käytiin Kumman kaa Purinalla treenaamassa, hyvän mielen treenit. Ainoa moka kävi videoinnin kanssa: unohdin kameran akun kotiin. Aloitin A:n ylösmenokontaktilla. Jätin Kumman istumaan A:n eteen, menin itse esteen viereen, vapautin ja olin paikalla kunnes koira oli kontaktilla. Päätin olla käyttämättä samaa vihjettä kuin puomilla. Tehdään ilman vihjettä, kunnes homma on varma, ja sitten lisään suoraan A:n vihjeen. Kuudesta toistosta viisi onnistui, selkeä parannus edellisiin treeneihin verrattuna. Oma liikkeeni, myös kävely, on ollut A:lla liian iso häiriö ja lamppu ei ole päässyt syttymään. Nyt Kumma sekä ajatteli, että oli innoissaan koko setin ajan. Jatketaan tästä askel askeleelta, samaan tapaan kuin puomilla.

Kepeillä otettiin kaksi toistoa putken ja hypyn kautta, molemmissa hieno sisäänmeno ja hyvä vauhti. Vauhtia ja rytmiä on pujottelussa varaa parantaa, mutta pidän innon ja itsenäisyyden nyt ykkösprioriteettina, ja toistojen määrät pieninä ja annan kaverin kypsyä omaan tahtiin.

Lopuksi tehtiin hyppytekniikkaa. Aluksi perussarjaa viidella aidalla ja U-putken kera, suoraan ja pari kertaa takaakiertona. Hyvältä näytti, mutta kiva olisi ollut katsoa videolta. Kerran hyppäsi kaksi vikaa kerralla, mutta mieluummiin liikaa intoa kuin liian vähän. Toisto oli hyvä. Seuraavaksi kaksi toistoa power gridiä (9ft/40cm), molemmat oikein hyvät. Lopuksi steady-1-stride (15ft/50cm), tässä kaikki toistot olivat erilaisia. Ekalla teki joka väliin striden. Tokalla meni rytmi sekaisin ja yksi rima tuli alas. Kolmannella kahteen ekaan väliin stride, ja kolmas bouncella.

Treenien loppuun lenkki hyytävässä viimassa, vaikkakin oli kaunis talvisää. Koirapuistossa oli kavereita, joten käväistiin siellä. Kumma oli onnessaan, kun sai hetken painia ja juosta.

Joko helpottaisi?

Neeo on jälleen oma itsensä, vilkas riiviö, pirteä mustapippuri. Syö kohtuullisesti, ihan ei ole ruokahalu vielä palautunut normaaliksi. Hopulle jouduttiin eilen struuttaamaan Nutrisal-vettä suoraan suuhun, ettei kuivuisi. Tänään sai jo alas pikkuruisia määriä maksalaatikkoriisilitkua ja iltaa kohti alkoi piristyä. Olisiko tämä pöpö tässä?

Mukavampiin asioihin, eli agitreeneihin. Eilen oli vuoden ekat ohjatut HAU-treenit, teemana sisäänmenot putkiin eri kulmista. Näissä Kumma on hyvä, putket imee ja se hakee hyvin myös sivusta ja takaa. Oma ohjaus saisi kuitenkin olla tarkempaa, ettei olisi epäselvyyttä kummasta päästä on kyse. Putkijarrutukselle olisi myös ollut käyttöä, mutta sen treenaaminen on jäänyt vaiheeseen. Pituudella tuli tehtyä ekaa kertaa takaaleikkaus, ja kun oma ajoitus osui kohdalleen, Kumma hyppäsi ja kääntyi hienosti. Treenilistalle erilaiset ohjaukset pituudella. Rimat oli 55-60cm, muuri täydet 65cm. Videota ei ole todistusaineistona, mutta hyppääminen vaikutti sujuvalta ja yhtään rimaa ei treeneissä tippunut.

Ratatreenin lisäksi käytiin tekemässä puomia ja A:ta. Puomin ylösmeno sekä 2on2off olivat oikein hyvät. A:lla ylösmeno ei sujunut, kahdeksasta toistosta vain kolme osui kohdalleen. 2on2off hyviä. A vaatii siis rutkasti lisää treeniä, ja ensi kerralla jätän oman liikehäiriön pois, se oli nyt liikaa. Puomin edistymiseen olen toisaalta hurjan tyytyväinen, joten olen luottavainen, että lamppu syttyy myös A:n kohdalla.

Viime viikolla olimme Timo Liuhdon koulutuksessa ja näissä on tarkoitus käydä joka toinen viikko. Rata oli meille todella vaikea, ja siihen suunnitellut ohjauskuviot miltei hepreaa. Oma radanlukutaito ja etenkin radanmuistamistaito on ruosteessa. Suorituksessa näkyy oma epävarmuuteni nuoren koiran taidoista, ajoitusongelmat ohjauksessa, ja oikosulut pääkopassa. Kaikesta tästä huolimatta treenit olivat todella mieleiset ja antoisat. Räpiköintiä riitti, mutta saatiin myös monta vaikeaa kohtaa onnistumaan. Kummalla oli hyvää estefokusta, se irtosi hyvin niin eteen lähetyksissä kuin takaaleikkauksissa, reagoi käännöksiin, ja kääntyi tiukasti kun olin itse ajoissa. Treeni antoi mukavasti itseluottamusta, että ollaan oikealla polulla. Rimat oli kaikki 60cm, ja muistaakseni vain yksi tuli alas ja se oli täysin omaa syytäni. Pituus oli ennen tiukkaa käännöstä, hyvin meni. Rengas ekana, ja sekin sujuva ja rento.

Keinua ollaan treenattu usein, mutta toistoja kerralla vähän. Normaalikorkeuteen päästiin vajaa kuukausi sitten, ja suoritus on muuttunut koko ajan rennommaksi ja nopeammaksi. 2on2off on ollut todella varma. Keinu on ollut pari kertaa osana rataa. Puomia ja keinua täytyy alkaa tehdä rinnakkain, jotta Kumma oppii erottamaan esteet selkeästi toisistaan.

Ensi viikolla on jännät paikat, kun startataan ekoissa kisoissa. Ilmoitin Kumman hyppyradalle ja tavoitteena on tutustuminen kisafiilikseen. Edellisistä kisoistani on vierähtänyt kaksi vuotta, silloin oli viimeiset startit kymmenvuotiaan Neeon kanssa medikolmosissa. Tuntuu ihan mahtavalta taas päästä radalle!

Sen ihmeempiä tulostavoitteita en tälle vuodelle aseta, ykköstavoite on nyt saada perusestetaidot riittävälle tasolle, jotta päästään nautiskelemaan myös agiradoista.